Home

Maitotuleentuminen

Sadonkorjuu Ruokatieto Yhdisty

80 TEOLLISET TÄYSREHUT Lihanautojen ruokintaan on tarjolla useita erilaisia teollisia täysrehuja. Yleensä lihanautatilat käyttävät teollisia täysrehuja lähinnä vasikkakauden aikana, jolloin käytetään Mulli I tyyppistä rehua noin 3-5 kuukauden ikään. Tämän jälkeen väkirehuruokinta perustuu tavallisesti kotoiseen rehuviljaan, jota voidaan täydentää elintarviketeollisuuden sivutuotteilla. Kotoiseen viljaan perustuvalla ruokinnalla on kuitenkin mahdollista päästä hyviin tuloksiin jo vasikkakauden ruokinnassa. Kotoisen viljaväkirehun käyttöä puoltaa halvempi hinta. Varsin yksinkertaisella viljaruokinnalla päästään täysrehun kanssa samoihin tuotostasoihin. Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki Kruunu. tähkälle tulo. maitotuleentuminen. keltatuleentuminen Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen

68 Palkokasvirehun korjuu haastavaa Niitto karholle ja paalaus Parhaat osat, palot ja lehdet karisevat helposti maahan Paalit ovat todella painavia kosteina Verkkoa ja muovia pitää käyttää normaalia enemmän Karhon kuivuminen on hidasta, erityisesti loppukesällä ja pöyhiminen lisää karisemistappioita Suoraniittopäällä varustettu ajosilppuri Tehokas ja nopea Rehu kärryyn eikä peltoon Märkä kasvusto tuottaa paljon puristenestettä siilossa 6877 VILJAN ENERGIA-ARVO Viljan energia-arvoa arvioidaan hehtolitrapainolla. Kevyt vilja sisältää suhteessa enemmän kuitua ja vähemmän tärkkelystä. Kevyempää viljaa täytyy käyttää enemmän saman kasvutason ylläpitämiseksi. Ohran ja kauran hehtolitrapainon laskiessa kymmenen kiloa, niitä täytyy käyttää 5-10 % enemmän. On myös huomattava, että kun ohran hehtolitrapaino ylittää 62 kg, sen energia-arvo ei enää parane, vaan hehtolitrapainosta riippumatta kaikille yli 62 kg:n ohrille käytetään samoja rehuarvoja. Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa Arto Huuskonen ja Sirpa Lunki 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin 72 Ruokinnassa Palkokasvien käytössä suuremmat haasteet ovat viljelyssä, korjuussa ja ruokintamenetelmissä kuin ravitsemuksessa Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa lypsäville ja lihanaudoille ainoana karkearehuna Märehtijät syövät enemmän useammasta kuin yhdestä kasvilajista tehtyä säilörehua Pelkän palkokasvisäilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta korkeaksi typen hyväksikäyttö huononee sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvä typen määrä lisääntyy 72 Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii? 28 Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä Väkirehulisästä saatuun tuotosvasteeseen vaikuttaa säilörehun laadun lisäksi muun muassa se, millaisilla väkirehun annostusmäärillä lisäys tehdään. Ensimmäisillä lisäväkirehukiloilla saadaan yleensä parhaat kasvuvasteet, ja väkirehulisäyksestä saatava vaste vähenee väkirehuannoksen noustessa. 28105 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä: Valkuaislisällä hyvin pieni kasvuvaste lihanautojen ruokinnassa. Taloudellisesti kannattavaa vain hyvin harvoissa tapauksissa Jos perustilanteessa kasvut ovat todella heikkoja, niin lienee järkevämpää pyrkiä korjaamaan asia muilla tavoin kuin valkuaislisällä. PVT -20 on riittävä suositus yli 200 kg:n painoisille naudoille. 105

37 Väkirehu paransi kasvuja ja teurastuloksia SR TV NV LV Päiväkasvu, g/pv Alkukasvatuskausi Loppukasvatuskausi Koko kasvatuskausi Nettokasvu kokeen aikana, g/pv Teuraspaino, kg Teurasprosentti, % 50,4 51,8 51,4 51,6 Lihakkuus (EUROP) (4 = O-, 5 = O) 4,5 5,1 5,2 4,7 Rasvaisuus (EUROP) 2,7 3,0 3,2 2,5 Teurastili, /ruho Teurastili, /kg 3,25 3,31 3,31 3,33 Kasvun lisäys lisättyä väkirehun kuiva-ainekiloa kohden oli 38 g/pv. 37 Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa 14 Huuskonen et al (Nurmisäilörehu, ohra, kivennäiset) (maitorotuiset sonnit) Ruokintatapa ERILLIS SEOS ERILLIS SEOS Väkirehutaso 33 % 33 % 66 % 66 % Syönti, kg ka / pv -säilörehu 4,62 5,19 2,42 2,65 -väkirehu 2,31 2,59 4,91 5,30 -yhteensä 6,93 7,78 7,33 7,95 Päiväkasvu, g/pv Nettokasvu, g/pv Teurastulokset - teurasprosentti 50,5 52,7 54,2 53,4 - lihakkuus 4,9 4,9 5,0 5,0 - rasvaisuus 2,4 2,5 2,3 2,6 Huuskonen, A., Pesonen, M. & Joki-Tokola, E Effects of supplementary concentrate level and separate or total mixed ration feeding on performance of growing dairy bulls. Agricultural and Food Science 23, Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla Tuoreviljaseminaari 23. ja 24.1.2017 Ruukki/Seinäjoki Maaninka/Joensuu Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Sisältö: Viljan käyttö lihanaudoilla, käyttömahdollisuudet Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT

  1. 5 YLEISIMMÄT LIHANAUTOJEN REHUT Pienillä vasikoilla lisäksi: Maito Erilaiset juomarehujauheet Vasikkaa juotetaan noin 2-3 kuukauden ikään saakka. Alusta alkaen tarjotaan kuitenkin juomarehun lisäksi myös väki- ja karkearehuja, jotka edistävät märehtijäksi kehittymistä.
  2. aisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
  3. en ulos lehtitupesta, kukinta sekä jyvän maitotuleentu
  4. Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
  5. Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun

Säilörehusta se kaikki lähtee

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät 56 Kokoviljasäilörehun säilöntä 1. Kun kokoviljasäilörehu tehdään taikinatuleentumisvaiheessa käymiseen perustuvalla menetelmällä, vastaa säilöntä nurmisäilörehun tekoa. Jos rehu tehdään ennen taikinatuleentumisvaihetta tai sen jälkeen, liittyy rehuntekoon eräitä huonoja puolia ja riskejä. Heti tähkälle tulon jälkeen, maitotuleentumisvaiheessa, rehusato jää pieneksi ja sulavuus voi olla hieman huonompi kuin taikinatuleentumisvaiheessa. Korren sulavuus on jo maitotuleentumisvaiheessa heikentynyt, mutta hyvin sulava tähkä ei vielä ole kehittynyt. Tiivistäminen ja ilman saanti pois rehusta voi olla ongelmallista, koska rehu koostuu pääasiassa vain korresta. Rehu on myös märkää ja siitä erittyy puristenestettä. 56 Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla? InnoNauta Koulutus hanke Pihvirotuisten ruokinta uusin normein koulutuspäivä Kuopio 19.1.2011 Arto Huuskonen, MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, arto.huuskonen@mtt.fi 2 LIHANAUTOJEN RUOKINTAVAIHTOEHDOT Esitellyt tulokset pohjautuvat MTT:llä / Luonnonvarakeskuksessa tehtyihin lihanautatutkimuksiin. Lisäksi on käytetty soveltuvin osin hyväksi muita kotimaisia tutkimustuloksia sekä ulkomaisia aineistoja. Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit 99 5 4 y = -0,7017x + 1,6532 R² = 0, Kasvuvaste (g/g) ,2 0,4 0,6 0, Ruokinnan väkirehuprosentti 99 Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lihanautojen ruokintavaihtoehdot - PDF Ilmainen latau

Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Pihvikarjaristeilyn asiantuntijafoorumi 26.1.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino Taloudellinen ja tuottava ruokinta lihanautatilalla Taloudellinen ja tuottava ruokinta - ruokintaseminaari lihanautatiloille 4.11.2013, Seinäjoki Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 31.10.201 65 Viljojen ja palkokasvien seosviljely Herne ja härkäpapu Sulavuus korkeampi kuin viljoilla Sisältävät enemmän valkuaista kuin viljat Haastavampia säilöä: kosteus, matala sokeripitoisuus, puskurikapasiteetti 65 Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,

60 Ruokintakoe ohrakokoviljalla: Rehujen koostumukset ja rehuarvot Nurmi Kokovilja Ohra Krono35 Krono45 Kuiva-aine, % Raakavalkuainen, g/kg ka NDF, g/kg ka D-arvo, g/kg ka Energia, MJ/kg ka 10,8 9,4 13,1 11,6 10,6 OIV, g/kg ka PVT, g/kg ka ph 4,05 4,41 NH 4 N, g/kg N VFA, g/kg ka 18 5 Maitohappo, g/kg ka Liukoinen-N, g/kg N NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit 24 Nurmisäilörehu Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen osuus kuivaaineesta. Lihanaudoille syötettävän säilörehun biologisesti optimaalinen D- arvo välillä g/kg ka). Varhain korjattua säilörehua syöneet naudat ovat yleensä kasvaneet tutkimuksissa nopeammin kuin myöhemmin korjatulla säilörehulla ruokitut. Mitä suurempi ero rehujen korjuuajassa ja kemiallisessa koostumuksessa on, sitä suurempi on myös ero eläinten tuotantotuloksissa. Säilörehun laatu asettaa reunaehdot väkirehun käyttömäärille ruokinnassa.79 REHUJEN PROSESSOINTI Tutkimuksissa ei ole todettu erilaisista viljan prosessoinneista aiheutuvan merkittävää etua märehtijöiden ruokinnassa. Suomessa on viime vuosien aikana tehty muutama väkirehujen prosessointeihin liittyvä ruokintakoe, mutta tuotantoa lisäävää vaikutusta väkirehun lisäkäsittelyillä ei ole todettu olevan. Prosessointien (expander, pelletöinti, paahtaminen ym.) ei voi märehtijöillä olettaa parantavan rehun sulavuutta edes teoriassa. Viljan tärkkelys ja muut solun sisällysaineet ovat jo ilman prosessointia täysin sulavia märehtijöillä. Sulamatonta kuitua ei puolestaan saada sulavaksi rehuteollisuuden prosesseilla. Karkea jauhaminen tai litistys ovat viljalle riittäviä prosessointeja nautakarjan ruokinnassa.

8 RUOKINTAMENETELMÄT SEOSREHURUOKINTA VS. ERILLISRUOKINTA Seosrehuruokinnassa naudalle annetaan karkearehut ja väkirehut etukäteen sekoitettuna seoksena. Seosrehuruokinta on yleistynyt voimakkaasti lihanautatiloilla. Aikaisemmin on pääsääntöisesti käytetty erillisruokintaa, jossa karkearehut ja väkirehut on jaettu erillisannoksina. Erillisruokintaa käytetään vieläkin useilla lihanautatiloilla. Tilakoon suurenemisen myötä seosrehuruokinta on kuitenkin noussut varteenotettavaksi ruokintatyötä helpottavaksi vaihtoehdoksi. Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen 73 Palkokasvi-vilja -seoksen kasvilajit ja lajikkeet kannattaa valita sekä kasvien ominaisuuksien että ruokintatilanteen kannalta Millaista rehua tarvitaan: paljon massaa vai hyvä sulavuus ja korkea valkuaispitoisuus? Käytetäänkö rehu korkeatuottoisille lehmille, lihanaudoille, hiehoille tai ummessa oleville Käytettävissä olevat peltolohkot, maalajit Kasvuaika, käytetäänkö aikaisia vai myöhäisiä lajikkeita Säilöntä Vilja on helppoa säilöttävää Palkokasvin matala sokeripitoisuus, korkea puskurikapasiteetti ja matala kuiva-ainepitoisuus vaikeuttavat säilöntä Happosäilöntäaineella varmasti onnistuu 7335 Väkirehu lisäsi ka-syöntiä ja energian saantia Syönti, koko kasvatuskausi, kg ka/pv SR TV NV LV Väkirehu 0 2,53 3,16 2,42 Säilörehu 7,97 5,91 5,74 5,88 Yhteensä 7,97 8,44 8,90 8,30 Väkirehua kokeen aikana, kg / sonni Ravintoaineiden saanti, g/pv Raakavalkuainen NDF Muuntokelpoinen energia (MJ/pv) 89,8 99,9 106,2 98,3 Korvaussuhde (säilörehun ka-syönnin väheneminen lisättyä väkirehun kakiloa kohden) oli 0,79. 35

Multitran.com: Free online dictionary in English, German, French..

11 Huomioonotettavia seikkoja seosrehuruokinnassa ovat mm. seuraavat: Vaatii yleensä ison karjakoon. Alkuinvestointi on iso Tarvitaan isot raaka-ainevarastotilat ja raaka-ainevarastoihin sitoutuu pääomaa Koko rehunsiirtologistiikka ajateltava tarkasti Yksi traktori on yleensä varattuna koko ajan Komponenttien laatu erittäin tärkeää (huono erä pilaa koko seoksen!) Hygieniaan kiinnitettävä erityistä huomiota (lastauspaikka, ajoväylät, rehuvarastot, rehut) Laitevalinta laitteiden ja koneiden käytön oltava helppoa, laitteet eivät saa rajoittaa erilaisten rehujen käyttöä Seosrehuruokintaan siirryttäessä perustavoitteen tulisi olla tuotantokustannusten alentaminen oikein valituilla rehuilla ja rehuyhdistelmillä. Eläinten tuotostason tulisi säilyä vähintään ennallaan tai nousta.7 KOKOVILJASÄILÖREHU Myös viljakasvusto voidaan korjata säilörehuksi. Tällöin puhutaan kokoviljasäilörehusta. Kasvilajeina: Ohra Kaura Vehnä Viljan ja palkokasvin (virnat, herne, härkäpapu, lupiinit) seokset

Viljelyopasta -

  1. 1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
  2. 31 Väkirehun jaksotusstrategiat Lisättäessä väkirehua ruokintaan Karkearehun syönti yleensä vähenee Kuiva-aineen syönti ja ravintoaineiden saanti lisääntyvät Kasvu nopeutuu Esiteltävän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hyvälaatuisen nurmisäilörehun ja väkirehuruokinnan jaksotuksen vaikutuksia kasvavien maitorotuisten sonnien syöntiin, rehun hyväksikäyttöön sekä kasvu- ja teurastuloksiin. 31
  3. Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
  4. Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
  5. Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
  6. APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu
  7. aisuuksiltaan nurmisäilörehusta, koska vilja sisältää korsisadon lisäksi korjuutappioille alttiin jyväsadon. Jyväsadon karisemishävikkien riski kasvaa sadon tuleentumisen edistyessä. Ruukissa tehdyissä kokoviljasäilörehun korjuukokeissa todettiin, että jyvähävikkien määrä lisääntyi merkitsevästi kuitenkin vasta kasvuston ehdittyä keltatuleentumisasteelle. Jyvien karisemishävikki, kpl/neliö Maito Taikina Kelta Kuva. Ruukissa kesällä 1999 ohrakasvustosta maito-, taikina- ja keltatuleentumisvaiheen aikana korjatun kokoviljasäilörehun aiheuttamien jyvien karisemishävikkien määrä. Keltatuleentuneen kasvuston korjuussa syntyneiden hävikkien määrä oli lähes yhtä suuri kuin ohran kylvössä käytetty kylvösiemenmäärä. 51

OPAS 2014 - Digipaper

50 Korjuu taikinatuleentumisasteella Tähkän ja korren osuudet muuttuvat viljankasvin kehittyessä kasvukauden aikana. Kasvuston pituus ei juurikaan muutu maitotuleentumisvaiheen jälkeen. Korren osuus pienenee ja tähkän osuus suurenee niin, että taikinatuleentuneessa viljassa tähkän osuus on yleensä % kuiva-aineesta. Hyvin lyhytkortisessa kasvustossa tähkän osuus voi kuitenkin lähestyä 70 %:a. Tarkasteltaessa pelkästään taikinatuleentumisvaihetta, ohran kehitykseen liittyvä korsi/tähkä suhteen muutos ei vaikuta suuresti rehun sulavuuteen ja rehuarvoon. Korren sulavuus huononee kasvin kehittyessä, mutta koska sen osuus pienenee voivat koko kasvuston sulavuusmuutokset olla pieniä. Kuiva-ainesato on hyvin lähellä maksimiaan taikinatuleentumisen loppupuolella. Koska rehuarvo ei muutu taikinavaiheen aikana oleellisesti, on taikinatuleentumisen loppupuoli sekä sadon määrän että laadun kannalta suositeltavin tekovaihe. 5023 Lihanautoja voidaan kasvattaa tavoiteltuun teuraspainoon monilla erilaisilla rehuyhdistelmillä. Ruokinnassa väkirehuprosentti voi teoriassa olla 0 80 välillä. Karkearehun määrän on oltava vähintään noin 20 % syödystä kuiva-aineesta, jotta eläimen pötsitoiminnot säilyisivät normaaleina. Kuitenkin jo prosentin väkirehutasoilla on tutkimuksissa havaittu selviä negatiivisia vaikutuksia, jotka näkyvät esimerkiksi rehun sulatuksen heikkenemisenä. 23 Säilörehu on lihanautatilan perusrehu 23.4.2013, Toholampi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 3.6.2013 Esityksen sisältö Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa. Kokoviljasäilörehu. Säilörehusta se kaikki lähtee Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Säilörehun laadun merkitys 57 Kokoviljasäilörehun säilöntä 2. Jos rehu tehdään myöhään, keltatuleentumisvaiheessa, määrällisiä ja laadullisia tappioita aiheutuu jyvien varisemisesta ja korsiintumisesta, joka vaikeuttaa tiivistämistä. Mitä enemmän rehuun jää tai pääsee ilmaa, sitä suuremmaksi tulee homehtumisriski ja siilon avaamisen jälkeinen pilaantuminen lisääntyy. Keltatuleentuneen kasvuston säilönnässä on joskus käytetty myös ureaa. Ureasäilönnässä rehun kuiva-ainetavoite on %. Sen saavuttaminen keltatuleentumisvaiheessa on kuitenkin usein vaikeaa meidän olosuhteissamme. Jos rehu jää tavoitteeseen nähden liian märäksi, ureasta muodostuvan ammoniakin säilöntäteho heikkenee. Tällöin rehun ph voi asettua tasolle, joka edistää haitallista voihappokäymistä. 57

Lactic - İngilizce - Fince Çeviri ve Örnekle

52 Korjuutavan vaikutus jyvähävikkiin Jyvien karisemishävikki, kpl/neliö Kela Kaksois Niitto+Ts Niittom.+Ts Kuva. Ruukissa kesällä 1999 ohrakasvustosta korjattujen kokoviljasäilörehujen korjuuvaiheen keskimääräinen jyvähävikki (kpl/neliömetri). Tarkkuussilppurilla korjattu rehu niitettiin joko niittokoneella tai niittomurskaimella ennen korjuuta. 52 Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

-->

Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla 85 MELASSILEIKE JA TUORELEIKE Melassileike ja tuoreleike ovat kuitupitoisia ja melko vähän raakavalkuaista sisältäviä, sokeriteollisuuden sivutuotteita. Kasvavien lihanautojen ruokintakokeissa kuivatulla tai tuoreella leikkeellä ei ole yleensä ollut kasvutuloksia parantavaa vaikutusta viljaväkirehua korvattaessa, kun on käytetty kohtuullisia väkirehutasoja. Kuitenkin hyvin korkeilla väkirehutasoilla ruokittaessa osa viljasta kannattaa korvata kuitupitoisella väkirehulla, koska kuitupitoisten väkirehujen hiilihydraatit sulavat pötsissä hitaammin kuin viljan tärkkelys. Kuitupitoisista väkirehuista voidaan lihanaudan ruokinnassa käyttää esimerkiksi melassileikettä, tuoreleikettä tai ohrarehua.33 Ryhmä Väkirehun jaksotusstrategiat Alkukasvatuskausi, 6 kk Ruokinta Loppukasvatuskausi, 6 kk Ikä6 kk 12 kk Ikä 12 kk 18 kk Pelkkä säilörehu (SR) Nurmisäilörehu Nurmisäilörehu Tasainen väkirehu (TV) Seosrehu: Nurmisäilörehu 700 g/kg ka, ohra 300 g/kg ka Seosrehu: Nurmisäilörehu 700 g/kg ka, ohra 300 g/kg ka Väkirehu lopussa (NV) Nurmisäilörehu Seosrehu: Nurmisäilörehu 400 g/kg ka, ohra 600 g/kg ka Väkirehu alussa (LV) Seosrehu: Nurmisäilörehu 400 g/kg ka, ohra 600 g/kg ka Nurmisäilörehu * Säilörehuna ensimmäisen sadon aikaisella kasvuasteella korjattua timoteisäilörehua (D-arvo 703 g/kg ka, RV 161 g/kg ka) * Väkirehuna litistetty ohra + kivennäiset + vitamiinit * Säilörehu ja seosrehu vapaasti 33

No results found

Search options

10 Suurilla lihakarjatiloilla seosrehuruokinta on tulevaisuudessa todennäköisesti vallitseva ruokintatapa, koska menetelmällä on monia etuja erillisruokintaa verrattuna: Seosrehuruokinta on eläimen pötsin toiminnan kannalta hyvä, koska väkirehun ja karkearehun antaminen seoksena vähentää suuriin väkirehunkäyttömääriin liittyviä haittatekijöitä Seosrehuruokinta säästää aikaa ja vähentää ruumiillisen työn tarvetta Tuoresäilötyn viljan käyttäminen on teknisesti helppoa, etu kuivauskustannuksen säästössä Seosrehu on kosteaa, eikä juuri pölyä Rehujen hukkaantuminen pienenee Halpojen rehukomponenttien (esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivutuotteiden) käyttö mahdollista, jolloin on mahdollista säästää ruokintakustannuksissa Rehun ostot voidaan tehdä suurissa erissä, jolloin rahtikustannus kohtuullistuu Vähentää päivittäistä vaihtelua eläinten rehun syönnissä ja tasaa eläinten välisiä kasvueroja Seosrehuruokinta on joustava kaikkien rehujen suhteen, ellei laitevalinnalla rajoiteta erilaisten rehujen käyttöä53 Vältä kokoviljasäilörehun pyöröpaalausta!!! Kokoviljasäilörehun korjuuhävikkien määrä on suurimmillaan, jos jyvähävikkejä syntyy rehun niittovaiheen lisäksi myös sen korjuun yhteydessä. todennäköistä, jos kokoviljasäilörehu korjataan pyöröpaaleihin. Ruukissa kesällä 2000 tehdyissä kokoviljasäilörehun korjuukokeissa ohra niitettiin ennen korjuuta joko ilman niittomurskausta tai niittomurskaimella. Niittomurskauksen jälkeen pyöröpaalatun kokoviljasäilörehun jyvien karisemishävikkien määrä oli keskimäärin 16 % pellolta korjatun koko kuivaainesadon määrästä. Jyvähävikkien määrä putosi puoleen, kun pyöröpaalirehu korjattiin niittomurskauksen sijasta niitetyltä koealalta. 53 Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon

Upload video

  1. PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
  2. 30 Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä Käytännön tilatasolla lihanautojen ruokinta täytyy linkittää kiinteästi peltoviljelyyn. Jos tilalla on käytössä runsaasti nurmialaa, tilan kannattaa todennäköisesti panostaa säilörehun laadun parantamiseen ja sitä kautta tuotoksen lisäykseen ja väkirehun vähentämiseen. Kuitenkaan ei tavallisesti kannata tavoitella yli 700 g/kg ka olevia D-arvoja, koska tällöin satotaso jää yleensä pieneksi ja säilörehun valkuaispitoisuus nousee tarpeettoman suureksi. Jos puolestaan nurmiala on rajoittava tekijä, ei säilörehun sulavuutta ehkä kannata maksimoida, vaan järkevintä lienee pyrkiä hieman matalampaan sulavuuteen ja suureen satotasoon sekä käyttää enemmän väkirehua ruokinnassa. 30
  3. en (milk ripeness, koko kasvin..
  4. Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
  5. 93 5 4 y = 6E-05x + 1,3415 R² = 5E-07 3 Kasvuvaste (g/g) Ruokinnan PVT-arvo kontrollidieetillä (g/kg ka) 93
  6. Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

-Jyvä vetinen -Jyvä aikaisessa maitovaiheessa -Jyvä maitovaiheen keskivaiheilla -Jyvä myöhäisessä maitovaiheessa/maitotuleentuminen -. -aikainen taikinavaihe -pehmeä taikinavaihe.. Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle Nautojen valkuaisrehutuotanto näkökulmia tulevaisuuteen Vuokatti 19.2.2019 Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarakeskus Lihanautanäkökulma 9 SEOSREHURUOKINTA VS. ERILLISRUOKINTA TMR eli total mixed ration ruokinta tarkoittaa seosrehuruokintaa, jossa kaikki ruokinnassa käytettävät rehut sekoitetaan keskenään. Eri eläinryhmille voi olla käytössä erilaisia seosreseptejä, mutta erillistä väkirehuannostelua ei ole. PMR eli partial mixed ration ruokinnalla tarkoitetaan täydennettyä seosrehuruokintaa. Tällöin karkearehujen joukkoon sekoitetaan vain osa väkirehusta ja loppu väkirehu jaetaan yksilöllisesti. Ruokintatapa vaatii erillisen väkirehun jakoautomaatin. Seosrehuruokintaa käyttävillä lihanautatiloilla käytetään yleensä TMR-ruokintaa, sen sijaan seosrehua käyttävillä lypsykarjatiloilla myös PMR-ruokintaa käytetään.

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg 25 KarPe -hankkeen kirjallisuusaineistot Parantuneella säilörehun sulavuudella saavutettu päiväkasvun lisäys oli tutkimusaineistossa keskimäärin 2,6 g/pv säilörehun D-arvon yhden gramman nousua kohti. Toisin sanoen eläinten päiväkasvu parani aineistossa 26 g/pv, kun säilörehun D-arvo nousi 10 g/kg ka. D-arvo , niin sonnin elopainon kasvu lisääntyy 26 g/pv ja nettokasvu noin 13,5 g/pv. 25

Go live

90 Ruokinnan valkuaispitoisuuden lisääntyminen lisäsi eläinten elopainon kasvua tilastollisesti merkitsevästi mutta numeerisesti kasvuvasteet olivat hyvin pieniä. Keskimäärin elopainon kasvun lisäys oli 1,4 g kun ruokinnan raakavalkuainen lisääntyi 1 g/kg kuiva-ainetta. elopainon kasvu lisääntyi 14 g, kun ruokinnan raakavalkuaispitoisuus nousi g/kg kuiva-ainetta (nettokasvun lisäys tällöin noin 7 g). Vaste oli käyräviivainen (väheni pitoisuuden noustessa). 90 Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut: 87 Muita sivutuotteita Koskenkorvan tehtailla tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteena syntyy myös tiivistettyä tärkkelysrankkia (TTR) ja ohravalkuaisrehua (OVR). Nämä ovat nestemäisiä tuotteita, joita voidaan käyttää valkuaisrehuina. OVR käytetään tällä hetkellä sioille ja TTR naudoille. Erilaisilla keksi-, leipomo- ja makeisteollisuuden sivutuotteilla voidaan korvata viljaa lihanaudan ruokinnassa. Esim. rehujauhot, kuorileseet. Hera on meijeriteollisuuden sivutuote, sitä syntyy kun maidosta valmistetaan juustoa. Hera on naudan ruokinnassa energiarehu, eli sillä voidaan korvata viljaa. Maitohuuhde on meijeriteollisuuden sivutuote. Meijerin putkistoja pestäessä putkisto tyhjennetään pumppaamalla sinne vettä. Maitohuuhde on veden ja maidon seosta ja kuiva-aineeltaan hieman maitoa alhaisempaa (ka n.6-8%, maito 12%). Käytetään jossain määrin vasikoiden juottoruokinnassa.

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, arto.huuskonen@mtt.fi 45 kg ka/ha maksimi minimi keskiarvo Kuva. Lajikekohtainen keskimääräinen kuiva-ainesato (kg ka/ha) sekä sadon minimi- ja maksimiarvot vuosina 2012 ja 2013 Maaningalla ja Ruukissa. * Tocada/Wilhelmiina/Anniina ** Wappu/Kinerit. 4597 5 4 y = -2.43x R 2 = Kasvuvaste (g/g) ,5 0,7 0,9 1,1 1,3 1, Muuntokelpoisen energian saanti (MJ/kg elopaino 0.75 ) 97 Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa- 1993). Kehitysaste. Varhainen taikinatuleentuminen Taikinatuleentuminen Maitotuleentuminen Jauhotuleentuminen. Kuiva-aine, g/kg ka 240. 270 340 370

1 Lihanautojen ruokintavaihtoehdot KEL205 Märehtijöiden ravitsemus Helsingin yliopisto, Arto Huuskonen, Luke / Vihreä teknologia 1 Arto Huuskonen Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

18 Kasvavan naudan rehun syönnin ennustaminen Aineistojen yksityiskohtainen kuvaus, mallin rakentaminen ja validointi on esitetty julkaisussa: Huuskonen, A., Huhtanen, P. & Joki-Tokola, E The development of a model to predict feed intake by growing cattle. Livestock Science 158: Aineistojen perusteella merkittävimmät kasvavan naudan rehun syöntipotentiaaliin vaikuttavat tekijät olivat eläimen elopaino, dieetin kuitupitoisuus (NDF), säilörehun syönti-indeksi ja dieetin haihtuvien rasvahappojen määrä. Parhaiten ennustava syöntimalli: Kuiva-aineen syönti (kg/vrk) = [0,199 0,380 (0,001 (NDF 400)) + 0, (SI 100) 0,00044 VFA] LW [0, ,348 (0,001 (NDF 400))] Kaavassa: LW = eläimen elopaino (kg) NDF = dieetin kuitupitoisuus (g/kg ka) SI = säilörehun syönti-indeksi VFA = dieetin haihtuvien rasvahappojen pitoisuus (g/kg ka). 18 Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Rehuvilja ja 17 Seos kasvavalle naudalle SEOKSESSA YLEENSÄ Energiaa: 11,0 12,2 MJ/kg ka Raakavalkuaista: g/kg ka NDF: g/kg ka Karkearehun NDF-kuidun osuus vähintään g/kg ka Tärkkelystä < 400 g/kg ka Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan

YouTube TV

YouTube Music

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 % 55 Kokoviljasäilörehun säilöntä Kokoviljasäilörehun säilöntämenetelmän ja säilöttävyyden ratkaisee kasvuston kehitysaste Vihanta Maitotuleentuminen Keltatuleentuminen MTT Agrifood Research Finland 553 Karkearehuja: YLEISIMMÄT LIHANAUTOJEN REHUT Säilörehut (nurmisäilörehut, palkokasvisäilörehut, kokoviljasäilörehut) Laidun Heinät Oljet

YouTube Kids

Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia Tuota valkuaista (TUOVA) hanke Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Maitoa ja lihaa pienemmin Ostopanoksin 2.2.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus lactic ripeness. Fince. maitotuleentuminen. Son Güncelleme: 2014-11-15 Kullanım Sıklığı: 1 Kalite: Referans: IATE

Creator Academy

66 Palkokasvi-viljasäilörehun rehuarvo Riippuu palkokasvin ja viljan osuuksista Enemmän viljaa -> huonompi sulavuus Riippuu kasvin eri osien suhteista Paljonko kasvustossa on varsia, lehtiä tai papuja/herneitä/jyviä Pavut ja herneet arvokkaimpia, samoin viljan jyvät Palkokasvin ja viljan lajikkeet vaikuttavat Rehuarvo kannattaa aina määrittää rehuanalyysillä 66 Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia 13 Keane et al (Nurmisäilörehu, ohra, soija, melassi, kivennäiset) (ChFr ja Fr härkiä) Ruokintatapa Säilörehu ERI SEOS ERI SEOS Väkirehutaso 0 % 42 % 42 % 73 % 73 % Syönti, kg ka / pv -säilörehu 7,05 5,33 5,82 2,99 2,85 -väkirehu - 3,98 3,96 8,01 8,16 -yhteensä 7,05 9,31 9,78 11,00 11,01 Nettokasvu, g/pv Teurastulokset - teurasprosentti 50,9 52,0 52,3 52,9 52,6 - lihakkuus O O O O O - rasvaisuus 2,8 3,5 3,5 3,6 3,6 Keane, M.G., Drennan, M.J., Moloney, A.P Comparison of supplementary concentrate levels with grass silage, separate or total mixed ration feeding, and duration of finishing in beef steers. Livestock Production Science 103,71 Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala Härkäpapu+vehnä 3. korjuu pyöröpaali Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala 71

21 Syöntimalli käytännön sovellutukset Nykyisin käytössä olevat ruokinnan suunnittelun välineet eivät ota kantaa eläimen syöntikykyyn, vaan laskelmat perustetaan tiettyyn kasvutasoon tarvittavaan energiamäärään. Ruokinnan suunnittelun lähtökohtana on siis tavoiteltu kasvutaso, johon ruokinta suunnitellaan. Uudessa mallissa lähtökohdaksi voidaan ottaa rehun syöntipotentiaali. Voidaan syöntiennusteen perusteella laskea, paljonko eläin syö rehua kussakin elopainoluokassa erilaisilla ruokinnoilla. Tämän perusteella voidaan laskea rehuanalyysien perusteella eläimen ravintoaineiden saanti ja kasvu energian saannin perusteella. emulli laskuri 21101 5 y = -0,0085x + 1,9561 R² = 0, Kasvuvaste (g/g) Säilörehun syönti-indeksi 10186 PERUNAREHU Perunarehua syntyy esimerkiksi perunatärkkelystuotannon sivutuotteena. Perunarehu on märkä tuote (kuiva-ainepitoisuus noin 16 %), joka sitoo kosteutensa ansiosta kuivia komponentteja seoksissa ja estää siten lajittumista. Perunarehu on energiarehu, joka korvaa ruokinnassa muita energianlähteitä. Perunarehuja on Suomessa useita erilaisia, joten rehusta kannattaa pyytää analyysitodistus ennen tilausta. Käytön järkevyyden sanelee lähinnä etäisyys tehtailta. Perunarehua kannattaa seosrehussa hyödyntää, jos sitä on edullisesti saatavissa. Rahdin osuus on rehun hinnasta yleensä lähes 100%. Käyttömäärä voi olla % rehuseoksen kuiva-aineesta. Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste 74 VÄKIREHUT Ohra ja kaura ovat lihanautojen ruokinnassa perinteisesti käytetyt energiarehut. Ohran rehuarvo on jonkin verran kauraa parempi. Ohraa ja kauraa voidaan molempia käyttää yksinään lihanaudan viljaväkirehuna. Usein ohraa ja kauraa käytetään seoksena, jossa on esimerkiksi puolet kumpaakin viljalajia. Tapa on suositeltava, koska tällainen seos tasoittaa säilörehun laadun vaihteluita ja takaa riittävän energian saannin huonompilaatuisellakin säilörehulla. LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon 26 Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä Väkirehun hinta vaihtelee: paineet vähentää/lisätä väkirehujen käyttöä kasvavien nautojen ruokinnassa. Väkirehumäärän muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi eläinten tuotantotuloksiin. Säilörehun laatu on kuitenkin avainasemassa. 26

102 5 4 y = 0,0095x + 0,6883 R² = 0,0715 Kasvuvaste (g/g) Säilörehun ammoniakki (g/kg kokonaistyppeä) 102 22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

54 Varisemishävikit 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 niittomurskaus ja silppuava paalaus niitto ja silppuava paalaus niittomurskaus ja paalaus ilman silppuria 0,00 niitto ja paalaus ilman silppuria %- jyväsadosta 23,99 15,09 22,71 8,86 54 Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1), Raija Suomela 2), Essi Saarinen 2), Perttu Virkajärvi 1) ja Arto Huuskonen 2) 1) Luonnonvarakeskus Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

39 Kate ( ) eläintä kohden rehukustannusten jälkeen säilörehun tuotantokustannuksen vaihdellessa. (Hinnat: Anttila ym. 2014, Vilja-alan yhteistyöryhmä). (Halpa säilörehu 0,164 /kg ka) (Rehuohra 130 /tonni) SR TV NV LV Säilörehua, kg ka/pv/eläin 7,97 5,91 5,74 5,88 SR-tuotantokustannus, /kg ka 0,164 0,164 0,164 0,164 Säilörehu, /eläin Ohraa, kg/pv/eläin 0 2,88 3,59 2,75 Ohra, /kg 0,13 0,13 0,13 0,13 Ohra, /eläin Kiv. + vit, /eläin Kokeen kesto, pv Teurastili, /ruho (ALV 0) Rehukustannus, /eläin Tuotto - rehukustannus, Erotus SR-ruokintaan,89 Kasvavien nautojen valkuaisruokinnan vasteet Huuskonen, A., Huhtanen, P. & Joki-Tokola, E Evaluation of protein supplementation for growing cattle fed grass silage-based diets: a meta-analysis. Animal 8, Aineistossa: 80 valkuaisruokintakoetta, jotka sisälsivät 199 eri ruokintaa. Pääasialliset valkuaislähteet kokeissa rypsi (74 ruokintaa / 35 koetta) soija (71 ruokintaa / 28 koetta) kalajauho (27 ruokintaa / 12 koetta) lisäksi yksittäisissä kokeissa valkuaispitoisia sivutuotteita (rankki, ohravalkuaisrehu, mäski) 89

82 MÄSKI Syntyy olutteollisuuden sivutuotteena esimerkiksi Iisalmessa. Sisältää enemmän valkuaista ja vähemmän energiaa kuin rehuvilja. Yhteenvetona mäskillä tehdyistä ruokintakokeista voidaan sanoa, että sonnien ohra- ja säilörehuruokinnalla enintään puolet sonnien väkirehuannoksen kuiva-ainemäärästä voitiin korvata mäskillä. Tätä suurempien annosten syöminen vähensi merkittävästi rehujen sulavuutta ja eläinten kasvua. Kasvatuksen loppuvaiheessa myös energia saattaa tulla kasvua rajoittavaksi tekijäksi, joten mäskin määrää kannattaa lopussa vähentää alussa annettavasta määrästä. Kuitenkin jos lihantuottaja voi korvata jopa puolet käyttämästään viljaväkirehusta edullisemmalla mäskillä, on siitä selvää taloudellista hyötyä. Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen 12 Caplis et al (Nurmisäilörehu, ohra, soija, melassi, kivennäiset) (ChFr ja BbFr härkiä) Ruokintatapa Säilörehu ERI SEOS ERI SEOS Väkirehutaso 0 % 31 % 31 % 55 % 55 % Syönti, kg ka / pv -säilörehu 7,55 6,50 6,87 4,70 5,01 -väkirehu - 2,95 3,04 5,76 5,82 -yhteensä 7,55 9,45 9,91 10,46 10,83 Nettokasvu, g/pv Teurastulokset - teurasprosentti 52,8 53,9 53,8 54,7 54,3 - lihakkuus O R R R R - rasvaisuus 2,2 3,4 3,3 3,6 3,7 Caplis, J., Keane, M.G., Moloney, A.P., O'Mara, F.P Effects of supplementary concentrate level with grass silage, and separate or total mixed ration feeding, on performance and carcass traits of finishing steers. Irish J. Agric. Food Res. 44,

27 Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä Säilörehun sulavuus vaikuttaa ratkaisevasti tarvittavan väkirehun määrään. Väkirehulisällä saatu kasvuvaste pienenee säilörehun sulavuuden parantuessa. Tutkimusaineistossa yhden väkirehun kuiva-ainekilon lisäys syönnissä, paransi eläinten päiväkasvua keskimäärin 92 g/pv. (nettokasvu 48 g/pv). Pienimmillään väkirehuvaste oli 18 g/pv (nettokasvu 9 g/pv) säilörehun D-arvolla 688 g/kg ka. Suurin väkirehuvaste (198 g/pv) (nettokasvu 103 g/pv) havaittiin erittäin heikosti sulavalla säilörehulla (D-arvo 563 g/kg ka). 27 Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lihanautojen ruokinta Nautakarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus KEL/KEBIOT210 Naudanlihantuotanto (3 op) Kevät 2014 Helsingin yliopisto, 18.2.2014 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 23.2.2014 Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Katariina Manni 1), Marketta Rinne 2) ja Arto Huuskonen 3) 1) Hämeen ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinot, Mustialantie

75 VEHNÄ Vehnä on hyvä energiarehu nautakarjalle, sillä se on ohuempikuorista ja energia-arvoltaan ohraa ja kauraa parempaa. Tavallisesti vehnän käyttöä kotieläinten ruokinnassa on rajoittanut sen saatavuus rehukäyttöön. Suuria väkirehutasoja käytettäessä vehnän rehukäyttöä rajoittaa sen suuri tärkkelyspitoisuus. Naudalla suuret tärkkelyspitoisuudet ruokinnassa aiheuttavat helposti pötsin happamoitumista, minkä seurauksena eläimellä voi esiintyä sorkkavaivoja, syömättömyyttä ja tuotoksen laskua. Jos lihanaudan ruokinnassa käytetään suurta väkirehutasoa, vehnämäärän tulisi olla korkeimmillaan % väkirehusta. Korrenkasvu Maitotuleentuminen YaraVita™ Gramitrel 2 l/ha ja Mantrac Pro 0,5 l/ha YaraVita N/ha YaraMila™ YaraBela™ Viljavuustutkimus Korrenkasvu Maitotuleentuminen Axan 120 kg N/ha 30 kg.. Tuleentumisvaiheita on kaikkiaan neljä: maitotuleentuminen Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019 81 TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET Naudanlihantuottajan kannalta katsottuna sivutuotteiden käyttö lihanautojen ruokinnassa on taloudellisesti järkevää, jos sivutuotteen hinta suhteessa sen tuotantovaikutukseen on edullisempi kuin muiden käytettävissä olevien rehujen. Rehuiksi sopivien teollisuuden sivutuotteiden täytyy sisältää sulavia ravintoaineita, ja lisäksi niiden hygieenisen laadun tulee säilyä moitteettomana tilavarastoinnin ajan. Sivutuotteiden vähäinen kuiva-ainepitoisuus lisää rahtikustannuksia, vaikeuttaa tuotteiden varastointia ja lisää ruokintatyön määrää. Toisaalta seosrehuruokinnan yleistyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia sivutuotteiden hyödyntämiseen.

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen Käännös sanalle maitotuleentuminen suomesta englanniksi. Suomienglantisanakirja.fi on suomen ja englannin kääntämiseen keskittyvä ilmainen sanakirja Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron 70 Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala Herne+vehnä 3. korjuu, pyöröpaali Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala 70

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu 38 Biologiset johtopäätökset Pelkällä hyvällä säilörehulla on mahdollisuus saavuttaa kohtuullisen hyvät kasvu- ja teurastulokset. Pelkällä hyvälläkään säilörehulla ei kuitenkaan saada koko kasvupotentiaalia hyödynnettyä. Nuoret eläimet eivät välttämättä hyödy korkeista väkirehumääristä säilörehun ollessa hyvälaatuista. Sonneilla on kyky sopeutua erilaisiin ruokinnan jaksotuksiin ilman, että se vaikuttaa merkittävästi niiden tuotanto-ominaisuuksiin. Kasvun jaksotuksen hyödyt riippuvat pitkälti tilan olosuhteista, tuotantotavoitteista ja käytettyjen rehujen hintasuhteista (seuraavat diat). 3819 Syöntimalli elopaino ja kuitu Elopaino on tärkein yksittäinen syöntimäärään vaikuttava tekijä, ja sen vaikutus on luonnollisesti positiivinen. Painon ja koon kasvaessa syöntikyky lisääntyy. Dieetin kuitupitoisuus ennustaa syöntimäärää sekä täyttävyyden että energeettisen syönnin säätelyn kautta. Nauta pystyy kompensoimaan ruokinnan heikompaa energiasisältöä syöntiä lisäämällä, kunnes täyttävyys muodostuu rajoittavaksi tekijäksi. Aineiston perusteella maksimaalinen syönnin taso saavutetaan eläimen elopainosta riippuen dieetin kuitupitoisuudella g/kg ka. 19

  • Malmin nainen henkilöllisyys.
  • Alice in wonderland cartoon.
  • Tanzgeburtstag stuttgart.
  • Ppt tiedosto ei aukea.
  • Taimenen kutupaikka.
  • Seinäjoen energia.
  • Harri säteri isä.
  • Metyyli etyyli.
  • Euroopan maat kartta.
  • Metsälehti makasiini.
  • Marcus and martinus huppari hm.
  • Firenzen renessanssi.
  • Kajaanin eläkeliitto.
  • Rk 62 m.
  • Kännykkä näyttö rikki.
  • Talletusotto aukioloajat.
  • Lakritsijäätelö valio.
  • Äiti hukutti lapset kaivoon.
  • Wifi kanava 14.
  • Ss totenkopf divisioona.
  • Erilaisia opiskelutekniikoita.
  • Oksaalihappo neutralointi.
  • Martin timell ebon thunelius.
  • Vindkraftverk fakta.
  • Autismisäätiö päivätoiminta tampere.
  • Skode slangi.
  • Nbr kumi ominaisuudet.
  • Lido di ostia kokemuksia.
  • Kellertävä valkovuoto raskausoire.
  • Xxl nike tanjun.
  • Possunenä.
  • Hiv testi kotona.
  • Ranskalaiset herkut.
  • Viking aurora sukat.
  • Kuolinpesän varojen kavallus.
  • Boku no hero academia main character power.
  • Jääkiekko sisustus.
  • Gruusialainen saslik.
  • Jos hameln.
  • Mesoamerikka korkeakulttuuri.
  • Matkailuauto saksasta.